sunnuntai 30. syyskuuta 2012

herkkuja ja PAIDAN aikomus


punaiset herkut metsästä
Lasten kanssa puolukat metsästä ja tämän aamun keitokset, vispipuuroa. Kelpaa!

Kukas tietää mitä tässä on? Mökiltä eilen toosiToosi paljon muikkuja ja minä ne tänään perkasin ja lypsin. Eli herrojen (ja Rouvien) herkkua tässä, muikun mätiä. Blinien kanssa aivan mahtavaa! Josko joskus joku tarvitsee ohjeita niin voipi kysellä.  

OMPELUsta...
Sain rohkaisevan viestin että anna saksia vaan! Joten kahlasin ne kaikki kolme ottobretä läpi etsien suht helppoa paidan kaavaa, T-paidan. En löytänyt! Tai löysin montakin kivannäköistä paitaa, mutta niissä sanottiin että kaavan saat CreativeWorkshopista 301-- ? TÄ?
 minäpä ettimään mutta vaikka kuinka googlasin sain täsmähaulla kansilehdeksi "täydellinen prinsessa setti, mukana myös kruunu". Ymmärrän että hyvistä kaavoista pitää maksaa mutta vois ne tehdä edes suht helpoksi löytää. Joten, EN LÖYTÄNYT!


Muttamutta, kokeilen tehdä kuvan paidan ILMAN kauluksia ja nappilistaa. Ihan siis perusmallin. En ole koskaan tehnyt paitaa, joten tämä on minulle jo sankarisuorituksen yritys :) Kankaana aion käyttää virtahepo-trikoota ja tummansinistä resoria. Ongelmana vielä kovin on että pitäis kaulakaitale vielä tajuta, ettää mikäs se juttu on ja miten se laitetaan ja ja..

Kaavat sain tehtyä ja kankaatkin on leikattu, sitä kaulakaitaletta lukuunottamatta. Palapeli saanee kuitenkin odottaa huomista että varmasti freeseillä aivoilla mennään!

Illan kruunaa tietysti sunnuntain suklaahippumuffinssit! CupCake -tyyliin neiti ilmoitti "nämä tarttevat nyt vielä jotain, minä voisin koristella nämä!" 
Kurkkasithan sen ihanan vauvanuken kehdon edellisestä postauksesta... eikö ole aika ihana?! 

Kaunein nukkevauvan kehto

Kas tässä, oih *


Mies teki tänään neidille tälläisen, oman nuken kehdon. Se keinuu kun keinuttaa, ei vauva itke.
Äitikin meni sanattomaksi.


Molemmat ovat PuuDesingRR - miehen tekemiä. Unikkeja.

Kaunista!

perjantai 28. syyskuuta 2012

päivä suunnittelulle ---

Tämä oli se päivä kun aivot raksuttivat lähes koko ajan ja suunnittelin vaikka mitä. Löysinkin itseni lainaamasta kirjastosta käsitöihin liittyvää luettavaa. En ole elämäni aikana lainannut vastaavia koskaan! Joten tämä on siis neitsytmatka myös tälle alueelle. Niin ja just ja just löysin hyllyn josta voi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytää...
Jotain kivaa ideaakin löytyi! Onneksi on kopiokone ja voi täräyttää nämä ideat kansioon odottamaan omaa vuoroaan.
(ihan kuin muka olisi jono.. no ei oo, ei vaan ole materiaaleja valmiina)

Tämä oli ihan hauska kirja selattavaksi. Todeta että ompas helppoa, kuten kirjan kannessakin luvataan. Eli ei oo.. Tosiasiassa ei saata olla ihan yhden iltapäivän hujauksessa valmista (tämäkin luvataan heti kirjan alussa!) ainakaan minulla. Kuvan mekkoa tai jotain vastaavaa aion kokeilla. Pitää ensin vaan eksyä kangaskaupassa oikealle kangaslaarille. Minulle kun nekin ovat vielä ihan uutta. Mukava silti lueskella tälläisiä kirjoja!






KANGASFIILISTELYÄ!

Nämä ihanat kankaat ovat Metsolalta. Lapset halasivat näitä kankaita eli tykkäsivät myös kovasti  ja Neiti alkoi tekemään minulle tilausta.. Tähtikangas on trikoota, siili froteeta ja kettukangas on velouria. Pitää kyllä säästää siihen asti että varmasti osaan tehdä näistä jotain! Alla olevat ovat resoria.


Nämä kankaat ovat puolestaan kestovaippakaupasta . Eksyin jostain linkistä tuonne sivuille ja ale-kyltin alta löysin erilaisia kivoja kankaita. Kuvan kuviolliset kankaat ovat trikoita. Valkoinen ja vaaleansininen ovat resorikangasta. Näistä voisi kokeilla vaikka niitä paitoja.  !!!  siihen tarvitsen kyllä opettajan mukaan!


Nämä ovat myös kestovaippakaupasta velouria. Raitavelouria on ihan enemmänkin. Olivat myöskin hyvässä alennuksessa, joten näillä kankailla vois sitten vaikka harjoitella... Ei ole ihan niin kivoja kuin aikaisemmat. Ehkä näihin kankaisiin harjoitellaan aplikointia tai eri kankaisiin yhdistämistä.
Olen huomannut että kun on päässyt ajelemaan sillä saumurilla, niin en halua alkaa tekemään oikein mitään omalla ompelukoneella. Se jurnuttaa aina kaikissa paksummissa kohdissa kiinni ja tekee mitä kummallisimpia suttuja. Luulen pääseväni saumurilla helpommalla (toiveajattelua)  Joten, saumuria minä kyllä etsin!

torstai 27. syyskuuta 2012

KoivuhyllyDesign


Tämä on minun aarrelaatikkoni. Mies on tehnyt puuhommia (PuuDesignRR - tästä kerron myöhemmin) ja heittänyt puusälää menemään uuniin. Minä kielsin, sillä tämä ON minun aarrelaatikkoni. Minulle hymyiltiin...
Tämän jälkeen sainkin vapaat kädet ja luvan käydä valkkaamassa ja suunnittelemassa omia juttujani.



puunosia, miettivät uudelleen jäsentymistä

OHO! Sitten minulle opetettiin vannesahan käyttö. Aika iso kone ja paha ääni, mutta tulosta syntyy mahtavalla vauhdilla. Enhän minä puuhommia millään käsipelillä ja pokasahoilla tee, nykyaikana! Mukava kokemus! Saattaa olla niinkin että ajelen tuolla pelillä useamminkin! 
Siitä syntyi sitten koivuinen hylly. Ajattelin tätä ensin makkariin seinälle minulle "meneillä olevien" luettavien lehtien ja kirjojen hyllyksi. Muttamutta se sitten päätyikin ompelupöydälle! Itseasiassa tyylillisesti sopii sinne paremmin. Olkoon ensin pöydällä ja kun kyllästyn tai tarvitsen tilaa, niin sitten tuotekehitellään ja pistetään seinälle.



Ihan kiva 8+.
On tuo kyllä paljon mukavampi kuin ne kamalat muoviset lehtikotelot!

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

PuunLehtiä

kaunis


vaahterakuja

*Puun alla*

Tänään oli niin touhupäivä ettei oikein mitään ehtinyt saada valmiiksi. Oli niin kaunis auringonpaiste että pihailtiin lasten kanssa ja nautittiin kauniista syyskelistä! Vinkiksi, kerätkää kauniita värejä talteen, kuivatkaa puoliviikkoa kirjan välissä ja liimailkaa korteiksi. Me ilahdutettiin näillä ihania ihmisiä alkuviikolla :)

Kaikille oikein hyvää keskiviikkoiltaa, tässä teille vielä kukkia!

tiistai 25. syyskuuta 2012

pimeän illan valaistus ja leggarit




Kun syksy ja pimeät illat saapuvat ja takana on kovin touhukas päivä, on hyvä tehdä asioita jotka tekevät onnellisiksi. Minä pidän kauniista valoista. Pidän paljon kynttilöistä, hallitusta tulesta. Havin tehtaanmyymälässä käynti kuuluukin pian ohjelmistoon... Rahaa savuna ilmaan. Tässä muutamia tämän illan kauniita valoja.





 takkahuoneesta ovat nämä kuvat, saa kivan mökkitunnelman :)

käytävävalo


Päivän ompeluaiheeseen. Otin leggarikaavat uudelleen käsittelyyn ja päätin yrittää. Mukaan myös saumavarat ja palat oikein päin.. Kyllä normi ompelukoneella oli hitaampaa tehdä saumoja! Ja jotenkin saumurin jälki on hyväksyttävämpää jäädä näkyville kuin ompelukoneen?!

Nojoo. Ei nää nyt mitkään riemuvoitot olleet, ei voi hirmuisesti olla edes tyytyväinen. Kangas oli palana kauniimpi kuin leggareina. On jotenkin liian paksua, eikä laskeudu. Tönköttää. Vaikutelma on ehkä jostain 80-luvulta. Pistin vyötärölle kuminauhan, eikä sekään näyttänyt oikein kivalta. Saa nähä jääkö nää kaappiin.. tai sitten lyhennän vähän ja pistän resorit tai pistän resorit ihan muuten vaan.

Olisko ideoita miten näistä voisi saada kivemmat?
Jos neidiltä kysytään, niin näihin pitäis varmaan liimata Helinä-keijun tai prinsessan kuvia..

Kyllä on paljon opeteltavaa koneissa ja kankaissa. Tänään kuulin koneeseen tarvittavasta trikoo-ompeluneulasta?! Okei, tää alkaa tuntua kohta välineurheilulta!

Niin, ja tässähän on käynyt nyt sitten niin että tilasin viikonloppuna kankaita ja tänään taisin tehdä suht hyvällä rahalla uuden kangastilauksen... Minun pitää oikeasti tehdä kohta tilaus sille kangaskaapillekin! :)

Kiltti joulupukki, voisitkö tänä vuonna tulla hieman aikaisemmin. Tuo minulle saumuri ja ompelutaitoa, opettaja ja paljon kivoja kankaita ja ideoita ja osaamista ja nappeja ja nauhoja ja ja ...  Kiitos.


maanantai 24. syyskuuta 2012

Saumurilla päiväajelu

Ajelin tänään lasten kanssa saumurin luokse, kankaat mukana.

Hih, ompas se pikkumöhkäle, paljon isoja lankarullia ja toosi monimutkaisen näköisiä viritelmiä (jos kurkistaa konepellin alle). Ensin vähän koeajoa ja eikun leikkaamani jumppahousujen kankaat esille ja antaa palaa!

Olipas se kätevää! Melkein liiankin helppoa! ja voi miten kaunista!Jos vertaa minun ompelukoneen jälkiä ja niitä jumikohtia ja erimittaisia kankaita mitä välillä on. Kaikki menikin siihen asti suht mallikkaasti (mitä nyt tikkasin palasia ensin väärin kiinni ja miettimisoikosulkuja että miten näistä palasista saadaankaan housut.. no pikkujuttuja) kunnes aloin ompelemaan resoria. Noviisi aloittaa siitä mistä kaikki saumat ovat päällekkäin ja samalla myös kankaan paksuin kohta. Ammattilainenhan ei tekisi niin. Kuului meinaan taas se "tiks" ja sitten ei liikkunut enää mikään. Tämä kävi taas aivan liian nopeasti etten ehtinyt pistää edes vilkkua päälle, vaan kone jäi jumiin.

Pieni kone ja pieni suttu. ISO KONE JA AIKA ISO SUTTU, voin kuulkaa kertoa. Meni oikein kylmät väreet kun konepelti avattiin ja kolaria alettiin selvittään. EI ollut meinaan ihan pikkujumi..
Kai siinä meni vajaa tunti kunnes onnettomuuspaikka oli raivattu. Olin aika varma että koneesta ei olisi ollut enää ajelulle, vaan kyllä se pörähti sitten viimein taas tielle! JUHUU! matka jatkuu, mutta vähän kunnioittavammin, ja EI niin paksusta kohtaa..

Kas tässä uudet jumppahousut!
Kovin on samannäköistä kangasta kuin edellisissä housuissa, mutta se johtunee siitä että ei ole muuta velour kangasta tai muutakaan tuollaista kangasta josta vois jumppahousuja ommella. Kelpasivat! Hyvä niin.

Leikkasin uudet kaavat (strets-housukaavan leggarikaavaksi) ja ajattelin tehdä leggarit neidille. Teinkin, mutta olikin vähän haastavampaa.. En tajunnut ottaa saumurivaraa ja kangas mitä ompelin, ei ollutkaan niin trikoota ja joustavaa kuten olin kuvitellut. Ja sitäpaitsi piti saksia yks -okei kaks, saumurin neulomaa sivua irti, kun ajelin liian reunaa eikä saumasta tullut ohut, siisti tai mitään muutakaan kaunista. Niistä tuli tooosi pillit ja piukat. Sovitin raakileet neidille ja hyvä että edes meni jalkaan, saivat tuomion mappi ö.

Postilaatikkoon oli tipahtanut elämäni ensimmäinen tilaamani ompelulehti.
Niinkuin lehden kannesta näkee, ihania vaatteita on lehti pullollaan. Sitten iski masennus. Enhän minä osaa tehdä niistä yhtiäkään. Kaikissa oli jokin ihana yksityiskohta tai ainakin nappi tai vetoketju. Tai sitten koko oli alkava 110 lähtien. Enkä mie osaa pienentää kaavoja. Sitä paitsi ne leggaritkin meni jo roskiin.

*huokaus*

Saumurikin sijaitsee 80km päässä ja miun ompelukone suttaaa tai ainakin on hidas ja jälki on noviisin. En ala.
Katsoin jo ompelukurssejakin.. viimeinen ilmoittautuminen oli reilu kk sitten..

Pitänee kerätä siis voimia.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Housu ja Ompelu Flow...

Kauniit kukat piristää vaikka sataisi koko päivän!
No mikä oli ensimmäisenä mielessä kun neiti heräsi? No, sovitetaampa äidin tekemiä housuja... Ei tarvitse varmaankaan kertoa kumpi meistä oli  enemmän innoissaan uusista housuista. No tässä:

Voi vitsi, ne oli sopivat! Vähän on lahkeen resorit liian isot, mutta oppia seuraaviin! Ja tulihan se kommentti: "äiti, näähän on kivat. Mie tykkään näistä!"

Nojoo, ehkä vois ottaa vähän pyllynpäältä pienemmäksi, mutta kuulemma ei tarvitse tehdä muutoksia.
















Neiti piti housuja sitten jossain vaiheessa siten että resorit oli polven alla, niin *kling* äiti sai idean että jumppahousut!!

Huomenna olen menossa koeajamaan saumuria... Ihan vaan miltäköhän sitä tuntuu ajella muullakin kuin pikkuFiatilla.. Onko se saumuri niin paljon kätevämpi kuin ompelukone? ja leikkasinkin valmiiksi sitten jumppahousun palaset (ja ihan itse osasin jo tuunata samaa housujen kaavaa!). Niin voihan se olla että unhodan jo miten tuo palapeli tehtiin, pitänee silti ottaa ohjeet mukaan (lukea niitä sitten salassa).

Ja tässä välissä voin sitten kertoa että minuun on menny joku. Olen tilaillut metsoloilta kasan kankaita ja resoreita.. Näen itseni ompelemassa vaikka mitä. Totuushan on, että en ossoo. Mut YRITÄN. En ees tiedä vielä mitä niistä tulee, mutta hyvähän sitä on olla kankaita kun ei tiedä mikä inspis tulee! Ja kyllä, housun kaavat on taiteltu kauniisti muovitaskuun, taskun päällä kopio mikä malli ja ohjeet, ja kauniisti valkoisessa kansiossa ja on siellä jo seuraaville 3 kaavoille jo muovitaskut. Voi minua.

Ja kun ei sitten ehtinyt / tiennyt mitä seuraavaksi, niin pitäähän sitä jokaisella olla oma onnenpussi mistä voi OnneaTaitoaUskoa ja Toivoa aina ottaa kun tarvitsee!


Kankaat huomiselle kauniisti korissa viikattuna. Sadepäivän kunniaksi pyötä täynnä sämpylöitä, omenakakkua, hirvipataa ja kulhossa odottaa lettutaikina.
Kelpaa sunnuntai taputella valmiiksi.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Lauantaille sisustusta ja ompelemista!

Lauantai alkoi vierailulla mummilaan ja kissa viekoon siellä odotti pullataikinä pikkuleipuria! Huolella ja hartaudella jauhotettu ja kaulittu pulla sai kohtalokseen muuttua piirakaksi!

Omppupiirakkahan siitä syntyi NeitiAinon hyppysissä. Ihan on neidin oma design. Oli oikein hyvää, niin hyvää että sitä ei enää ole... Ja saatiin vähän jokirapu-herkkujakin iltapalaksi. mums.

Sitten meinasi päivä mennä sisustukseen. 


Neidin huone on saanut menneellä viikolla uudet tapetit, joten huone oli kovin remontissa ja alaston... Kittasin kaikki reijät, hyllyt pois ja piiloon. Ja sitten tilalle uudet reijät! Olishan se karua jos ei seinillä mitään olisi.


Huoneen seinä valmiina. Vähän on seinälle meneviä hyllyjäkin tuunattu. Miehen suunnittelemaa ja käsialaa, tietenkin oman metsän koivua :) Onhan nuo hyllyjen reunat kivemmat kun pelkät valkoiset - kuten ne ennen olivat.

Samalla vähän sijoiteltiin hyllyt eritavalla.:) Ihan hyvin siihen mahtuu sänky alle jos haluaa vaihtaa järjestystä.



NoNIIIN, oli jo hämärä kun minä pääsin ompelemaan. NE resorit odottivat ja niiden ompeleminen hirvitti.

JOTEN,  Mitä pitää tehdä aina ensin jos ei meinaa saada hommaa alkamaan?
Tietysti laittaa "työpiste" kauniiksi :)

Tilaamani "ompelu"pöytä ei ollut vielä valmistunut (ihmeen hidasta palvelua, tilasin sen kuitenkin toissailtapäivänä!!) joten kannettiin työhuoneen jouten oleva pöytä uudeksi ompelupisteeksi! Ja vähän kynttilää ja ja ja. Mies oli tehnyt minulle aamupäivällä sievän puulaatikon (tietysti koivusta) johon mahtuu oikein kivasti kuminauhat, lankarullat.. ihana. Ompelulaatikko. Täydellistä. EIkö?

takkahuoneessa äidin oma ompelupiste
Kun on kaikki valmista, housujen kimppuun!

Ensimmäinen ongelmahan oli se, että ei mitään käryä miten resorit laitetaan. Suomalaisen miehen esimerkkiä noudattaen, learn by doing.. Ja taisin hoksata miten se pitäis laittaa! Vyötärön resorin harsin ensin kiinni, ihan vaan ettei ne karkais toisistaan.. Alku ei ollut kovin lupaava, "säädin hieman" poljin jalan korkeutta ja TIKS se meni jumiin. Ihan liian helposti ja äänettömästi. En edes tietosesti ajanut paikallaan ja toivonut että kone jatkaisi matkaa sutusta huolimatta. Onneksi Mies tuli ja korjasi = on se taitava! Sitten resorien ompelu sujuikin oikein hienosti! JIHUU! onnistui! Lahkeen resorin uskaltauduin ompelemaan ilman harsimista ja sehän olikin parempi ratkaisu. Hirveessä Flowssa vielä toinen lahje! TADAAAAA, Housut on valmiit!
Yks pikku fiba. Oli sellanen flow että ... Tarkkasilmäinen huomaakin heti että toinen resoreista on ommeltu toiselle puolella ja toinen ei...  EN pura. ei kuulu tapoihin.

Itseasiassa tuli havainto että tuo "vahinko" ompelu onkin ehkä vähän reteempi ja hienompi ratkaisu kuin tuo oikein ommeltu resori. No, hölmö ei huomaa ja viisas ei virka, sanois joku.


Arvatkaas onko aika ylpeä olo? Minun elämäni ensimmäiset housut. Kyllähän nuo varmasti tippuu Ainon päältä tai on liian lyhyet tai tai .. mutta sitten tuunataan. EIkös se ole tän ajan juttu :)

Haastan kaikki äidit tekemään lapselleen ainakin yhdet housut. Olen tullut sellaiseen tulokseen että on itseasiassa yleissivistävää osata tehdä lapselleen housut. Kiitos Miku rohkaisusta!

Aika hyvillä mielin saa köllähtää sohvalle tämän päivän päätteeksi!

                                                   Anu

perjantai 21. syyskuuta 2012

Touhupäivä tosiaan, fairytaskusta taskuttomiin housuihin!

Ensin on ihan pakko esitellä meidän uusi FairyTasku.
Tämä oli minua vastassa itseasiassa jo eilen illalla, meidän keittiön tiskialtaan alakaapin ovessa... Mies oli saanut tarpeekseen etsiä sisältä komerosta pesuainetta ja teki sille oman taskun, FairyTaskun. hih, näppärää!

Kun keittiössä ollaaan, niin näytettänee myös hyvä viestien vaihtotaulu eli liitutaulu. Tähän voi jättää tunnontuskat ja aamuterveiset, samalla toimii kivasti muistutustauluna! jos joku muistaa katsoa sitä ja ellei siinä ole käynyt taiteilija välissä piirtämässä omat kiekurat...


Puuro sellaisenaan on aika karua, ainakin minun mielestä, niin sen kanssa toimii omenahillo vallan hyvin. VinkVink, omenoita on toooosi paljon ja niitä on helppo säilöä. Minä teen niin että lohkon (kuorineen päivineen) ja pistän pussiin ja pakkaseen, ilman sokereita tai muita lisäaineita. Kun hillot on loppu, niin sieltä omenat nopean mikrotuksen kautta kattilaan ja hilloksi. Nopeaa, helppoa ja hyvää. Ei tartte kikkailla hometta vastaan. --- Suosittelen lämpimästi!

Sitten olis teemana Kankaat ja Housut..

 Eurokankaasta löytyi vähäsen meidänkin mukaan (luulen aina kangaskaupassa että osaan tehdä vaikka mitä...kunnes tulen kotiin ja alan tehdä..tulee todellisuus taas vastaan...) Muttamutta, ylhäällä siis huopakankaita, sellaisia paksuja. Neiti Aino on kova askartelemaan ja kun se hetki tulee, niin on hyvä olla jotain jemmassa. Sitten on turkoosi jerseyn trikookangas (huomatkaa, käytetään nimiä!!!) josta kuvittelen osaavani tehdä muksuille leggareita... Ja alhaalla on nyt tämänhetkinen projektini. Harmaata velourkangasta, josta pitäis tulla Ottobren kaavoilla molemmille housut. Toiselle pinkillä resorilla, toiselle tummansinisellä. Kovat on tavoitteet!
Ja kova on into! Se joka minut tuntee, pyörittelee tässä kohtaa päätään. Nimittäin, en ole IKINÄ tehnyt yhtiäkään housuja, en muista piirtäneeni kaavoista ja tämä siksi että en ymmärrä ohjeita, on niin ompelukieltä. No, todistetusti kaavat on leivinpaperilla ja pikkupikku sakset on niksutelleet. Sain myös kaverin hommiin, kyseinen juoksujalkaa kävi hakemassa sakset (kun heräsi päiväunilta ja näki mitä olin tekemässä..) ja alkoi saksimaan. Kuvassa on tekemässä minulle farkku-housut :) Oppi myös laittamaan nuppineuloja!Ihan hauskaa puuhaa!

Tattada-daaa! Kas tässä on tämänpäivän tulos! EI kannata tarkastella liian läheltä, sillä keskeneräistä ja nurjaltapuolelta ei saa arvostella. Ikinä en myöskään ole laittanut yhtäkään resoria, joten se jääköön huomiseen, en edes ala yrittämään tähän aikaan illasta. Samalla kuvassa on tyhjä lankarulla. On minun ensimmäinen 1000m tyhjentynyt rulla. HUrrraaaa!

Niin ja housuista vielä. Ohjeessa oli noihin myös taskut. En tee. Ehkä sitten muutamien housujen jälkeen, tuntuu aivan liian hardcorelta tähän kohtaan. Joten, kelvatkoon taskuttomat housut!

                                  Anu